Mitäs meille kuuluu?

Blogissa on hiljaista. 

Syy on yksinkertaisesti ajan puute. Pikkumies työllistää tätä äiti-ihmistä koko päivän, kun itsekseen ei juurikaan viihdy :) Kovasti naureskellaan, jutellaan ja harjoitellaan liikkumista. Selällään ei viihdy ja mahallaan tulee helposti kiukku, kun ei pääse liikkumaan kuin ympyrää. Ja satunnaisesti löytyy peruutusvaihde, kun nousee käsien varaan, kuten kuvasta näkyy. Päiviin on kuitenkin tullut rytmiä, kun ollaan aloitettu kiinteiden syöminen. Käydään myös ahkerasti vaunulenkkeilemässä ja minäkin mahdun vihdoin taas vanhoihin housuihini ;) Senttejä on lähtenyt huimasti. 

Arvontapostauksessa kysyttiin, miten käsityöharrastus sujuu perhe-elämän kanssa. Aika huonosti :D Päivisin ei ole omaa aikaa niin, että pystyisin käsitöitä miettimään ja iltaisin oon usein niin väsynyt, että vain löhöän sohvalla (tai teen kotitöitä), eikä keskittyminen riitä mitenkään neulomiseen. Tuntuu, ettei edes virkkuukoukku oikein kädessä pysy. On mulla yhdet sukat aloitettu ja yksi huivi kesken, mutta valmista ei vain tunnu tulevan. 

Meillä on siis yöt melko rikkonaisia. Vaikka enää ei onneksi heräilläkään tunnin välein, niin enpä ole kohta puoleen vuoteen nukkunut yli 3h pätkiä ja se alkaa kyllä tuntumaan. Päivisin otetaan Wiljon kanssa yhdessä päiväunia ja koitan sillä maksaa hieman univelkoja takaisin. Just tällä hetkellä on melko energinen olo (käynnistin hei jopa tietokoneen ja tulin bloggaamaan ;) ), joten saas nähdä jos vaikka tarttuisin siihen virkkuukoukkuun ja koukuttelisin jotain lisää pukinkonttiin.

Blogissa on siis toistaiseksi vielä vähän hiljaisen puoleista, mutta kyllä tämä tästä :)